Keski-Pohjanmaalla teollisuus nostaa tuottavuutta, vaikka koulutustaso jää jälkeen. Pitkän aikavälin hyvinvointi ja talouden kestävyys riippuvat siitä, paljonko osaamista alueella on.

Suomi tavoittelee vuodelle 2030 korkeakoulututkintoa puolelle nuorista aikuisista ja tutkimusmenoja neljään prosenttiin bkt:stä.

Nyt korkeakoulutettuja on 38 prosenttia ja tutkimusmenot runsaat kolme prosenttia.

KAIKKIEN EI tarvitse jatkossakaan olla maistereita: kuusi kymmenestä korkeakoulututkinnosta on ammattikorkeakoulututkintoja, kuten sairaanhoitajan, insinöörin ja tradenomin.

Vastedeskin puolet nuorista on tarkoitus kouluttaa ammatillisessa koulutuksessa. Sen laadusta huolehtiminen on vähintään yhtä tärkeää kuin korkeakoulutuksen lisääminen.

Etelä-Pohjanmaan työllisyys on maan huippua, 82 prosenttia, ja ammatillisen koulutuksen ansiosta harvempi nuori jää ilman tutkintoa kuin muualla.

Silti työllistä kohden laskettu tuotanto on täällä neljänneksen alempi kuin maan keskiarvo. Korkeakoulutettuja on kolmannes 30-34-vuotiaista, koko maassa 40 prosenttia, ja tutkimukseen käytetään alle neljännes maan keskiarvosta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on Suomessa yrittäjyyden ykkönen, ja kaksi kolmesta valmistuneesta jää maakuntaan.

Yrityskumppaneita on satoja, mutta vuonna 2024 yritykset rahoittivat SeAMKin tutkimusta vain 44 000 eurolla.

YRITYSTEN tutkimusrahoituksen lisäämiseksi käyttöön tarvitaan tutkimusseteli, jolla pk-yritys voi tilata tuotekehitystä korkeakoululta valtion tukemana, ja aloituspaikkoja koulutustason nostamiseksi.

Keski-Pohjanmaalla yritykset rahoittavat lähes kymmenesosan Centrian tutkimuksesta. Nuorten koulutusero muuhun maahan kuitenkin kasvaa, ja 60 prosenttia ylioppilaista muuttaa pois maakunnasta.

Centrian tutkimuksesta 40 prosenttia on EU-rahaa, joten alueen tutkimukselle on turvattava myös pysyvä kansallinen rahoitus.

POHJANMAALLA tutkimukseen käytetään 3,8 prosenttia bkt:stä, yli maan keskiarvon.

Ongelma on, että lähes kolme neljästä Vaasassa valmistuneesta maisterista muuttaa pois. Osaajat tarvitsevat asuntoja, mutta Vaasan vuokra-asuntopula jarruttaa jo väestönkasvua.

Valtion tuki opiskelija-asuntojen rakentamiseen onkin palautettava.

Vaasan yliopiston, vaalipiirin ainoan oman yliopiston, on oltava nykyistä vahvemmin koko vaalipiirin yliopisto. Harva tietää, että Vaasan yliopisto on jo Suomen suurin kauppatieteiden kouluttaja.

Yhteinen tohtoripolku SeAMKin kanssa on hyvä alku, ja työmarkkinoiden tarpeiden mukaan yliopiston kannattaa asteittain laajentaa koulutustaan myös Seinäjoella ja Kokkolassa.

Tämä saisi yhä useamman jäämään alueelle, mutta myös vahvistaisi yliopiston asemaa kansallisesti ja turvaisi sen jatkoa.

AHKERUUDESTA ei tässä vaalipiirissä ole pulaa, mutta työn arvoa on nostettava. Se onnistuu investoimalla osaamiseen, ei leikkaamalla siitä.

Vaasan vaalipiirillä on investointien ja teollisuuden ansiosta kokoaan suurempi merkitys koko maan talouteen, mutta pystymme vieläkin parempaan.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Vaasasta.